Meillä on kesäpaikkana yli 100 vuotta vanha hirsinavetta, jota olemme kunnostaneet enimmäkseen saaduilla, lainatuilla ja varastetuilla ;) materiaaleilla. Toki olemme myös rautakaupassa muutaman kerran käyneet, mutta lähinnä kierrätysmateriaaleista kumminkin. Navettamme ja ympäröivä luonto koivuineen ovat suuria inspiraationi lähteitä ja värit ja tunnelmat vaikuttavat minuun syvästi. Tässä muutama kuva helatorstailta...

Kyl mä ihmettelen tätä työhuoneen ainaista sotkua. Tällä hetkellä en maalaa kun selkä vihoittelee, mutta hengailen työhuoneessani silti ja tätä maalia on oikeesti joka paikassa. Olen ihan mahdoton roiskija, kun maalaan en välitä näköjään mistään, pensselit menee pilalle, maalia roiskuu ym. Olen erikoistunut pilaamaan vaatteitani, viimeisen vuoden maaliroiskeisten saldo on varmaan kymmeniä vaatekertoja. Muita minulle mieluisia kohteita ovat seinät, lattia, verhot, nojatuoli, pöytä, puhelin, kengät ja viimeisenä muttei vähäisempänä mainitsen vielä itseni...kädet, hiukset etc. Itseasiassa laitankin muutaman kertovan kuva. Toisaalta, onks sillä väliä? Kunhan välillä osun oikeaan...

Äitini ilmoitti tuossa kuukausi sitten, että haluaisi tauluni seinälleen. Äidillä taitaa kyllä olla muutama klassinen asetelma, sekä joku maisemakopio,vaikka niinku 25 vuotta sitten tehtyjä, mut jos äiti haluu ni minähän yritin. aloin työstää joku aika sitten yhden vanhan työn päälle teosta, joka kertoisi rakkaudestani etc. Tavoite oli sit äitienpäivänä viedä iso työ lahjaksi,
Noh, tänään katsoin(en suinkaa viime hetkellä) et mitä olin saanut aikaiseksi.
Tajusin,kun otin kuvan taulusta, että ehkä ostan äidille vaikka ruusuja tai uuden yöpaidan, koska tauluni on pelottava, kauhua herättävä sotku!!!!Eli, jos veisin tämän taulun makkarin seinälle, niin äidin yöunet menisivät takuulla ja en rakkaalle äidilleni toki sitä halua<3.

Taulujeni yksityiskohdat ovat minusta välillä kiehtovampia kuin itse teos. Värit ja muodot vain elävät niissä paremmin. Olenkin miettinyt, jos alan maalaamaan vain niitä. What an awesome idea!
Tässä muutama esimerkki, arvaatko mistä tauluista?

Viime syksynä pidin ison yksityisnäyttelyn, joka oli kyllä elämäni tähtihetkiä. Kiitos vielä minua tukeneille eli perheelleni, ystävilleni ja yhteistyökumppaneilleni. Oli kyllä niin mahtia olla itse paikalla ja kuunnella kommentteja ja kertoa mitä ihmettä olin kutakin taulua tehdessä ajatellut. Ihmiset näkivät ja löysivät tauluissani kaikkea mahdollista, hauskimpia näkyjä olivat Remu Aaltonen, vastasyntyneen kasvot, Rod Steward ja pääsiäistipu.
Tässä kuvamateriaalia Näkyjä näyttelystäni 15.10.-28.10.2011.




Näyttelyn nimikkotaulu. Näkyjä




Avajaiset

Minulla on tapana maalata omia sielunmaisemia ja tunnetilojani, taulut ovat aina kuulemma liian isoja, mutta pientä taulua en saa syntymään, joten olen antanut periksi. Iso, värikäs ja hämmennystä herättävä on enemmän mun juttu.

Healing, Suru on kaunista ja näin minä sen väreinä ilmaisin

Passion

Intohimossa on väreilyä, väriä ja liikettä. Kaiverrustekniikkaa tässä taulussa paljon, kuvasta se ei vaan harmikseni näy.

Mielensäpahoittaja

About the poem

Tämän taulun inspiraatio syntyi poikani minulle kirjoittamasta runosta, äidin ja pojan vahvasta siteestä.

Turvasatama




Liian suuri kanille




Flowerpower




Reinkarnaatio




Sammallampi




Kuoriutuminen




4-5 nikama




Path of hope








Kuin raivo sika




Balls




Path of pain




Taitekohdassa